Lainsäätäjät säätävät lakeja tiukasti, ettei vain ihmisoikeuksia poljeta. Ja virkamiehet toteuttavat lakeja varmuuden vuoksi vielä vähän tiukemmin, ettei vaan heitä pystytä syyttämään niiden rikkomisesta. Joka byrokratian tasolla tehdään asiat kerta toisensa varmemman päälle. Samalla käytännön työn tekijät kuormittuvat ja ihmettelevät, miksi tekevät töitä mitkä eivät oikeastaan heille kuuluisi. Lääkärit käyttävät leijonan osan aikaansa paperitöihin ja lastenhoitajien päivät täyttyvät erilaisten raporttien tekemisestä. Tai nyt viimeisimpinä vuoden alussa voimaan tullut pakkokeinolain uudistus: poliisit tekevät kenttätyönä asioita, joiden paperityöt työllistävät moninkertaisesti aikaisempaan verrattuna.
Lainsäädännön tulkinnat voi helposti myös vesittää alkuperäisen idean. Esimerkkinä energiatodistukset, joiden perimmäinen tavoite oli helpottaa kiinteistöjen vertailua energiatehokkuuden kautta. Mutta koska rakennukset ovat erilaisia ja energiatodistuksissa kyse on laskennallisesta energiantehokkuudesta, vertailu ei ole niin tasa-arvoista kuin luvut voisivat antaa ymmärtää. Todistuksien hankkiminen aiheuttaa lisätyötä ja sitä kautta lisää kuluja kiinteistöiden omistajille. Ja velvoitteita, koska todistuksen tekeminen on kiinteistönomistajan vastuulla. Tämä ei varmasti ollut lainsäätäjien alkuperäinen ajatus.
Energiatodistuksiin liittyvä lainsäädäntö on EU-direktiivin seurausta, eli kotimaisia päätöksentekijöitä on tästä laista turha syyttää. Mutta nyt EU-vaalien lähestyessä on mahdollista haastaa ehdokkaat kertomaan omat näkemyksensä, miten direktiivejä tulisi laatia. Mitä moniportaisempi on hallintoketju, sitä enemmän vastuu kasvaa siirtelyjen seurauksena. Brysselistä on monta porrasta kotiovelle.
Normien purkutalkoot oli viime vuoden trendisanoja. Mutta ei sanaa ilman tarkoitusta, savua ilman tulta. Minua huolettaa se, että vastuun siirtelyyn ja vesittämiseen turhaudutaan. Sen seurauksena aletaan menemään sieltä, missä aita on matalin tai kaadettu kokonaan; ohi lakien ja normien. Jolloin tehdään enemmän hallaa kuin säätämällä kohtuulliset lait.
Lainsäätäjien tulisikin jokaisen lakipykälän kohdalla miettiä loppuun, onko tämä sellainen normi joka ylipäätään on pakko säätää. Voisiko edes jossain asioissa luottaa ihmisten kykyyn toimia ilman sääntelyä ja ottaa vastuuta omasta toiminnastaan?