Politiikan superpäivät

Eilinen päivä meni Pikkuparlamentissa puoluevaltuuston kokouksessa. Käsittelyssä oli paperi, jonka yksityiskohtia oli viilattu menneet viikot ja jonka sisältöä media oli odottanut kuin kuuta nousevaa.

Kyyti oli juuri niin kylmää kuin oli varoiteltu. Kestävyysvaje 10 miljardia ja sen kurominen umpeen oli paperin pohjana, neljän miljardin leikkaukset toteutetaan etupainotteisesti.

1,5 miljardia toteutetaan jo kertaalleen koeponnistetulla yhteiskuntasopimuksilla tai vaihtoehtoisesti ehdollisilla sopeutustoimilla. Tämä oli erittäin mielenkiintoinen kohta, koska ay-järjestöt pakotetaan nyt aidosti tulemaan vastaan säästötalkoissa. Luvassa on inan verran porkkanaa ja jos se ei kelpaa, niin rutkasti keppiä.

Miljardisäästöjä tavoitellaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamiselle. Sen lisäksi on säästöjä, uudistuksia ja julkisen sektorin tuottavuutta parantavia rakenteellisia uudistuksia (mm. sote, digitalisaatio).

Piru asuu yksityiskohdissa. Paperi on sen verran tuhti, että sen purkamiseen ja yksityiskohtien purkamisessa menee kauan. Piruja sieltä löytyy vielä monia riippuen siitä mistä näkökulmasta aina sitä lukee.

Yksityiskohtiin ja muuhun palaamme varmasti moneen otteeseen, mutta tässä pari päällimmäistä ajatusta yleisellä tasolla.

Verotus ja työ

Strategian keskeinen tavoite on alusta lähtien ollut työn ja yrittämisen kannustavuus. Yrittämisen verotusta kevennetään ja yhteisövero pidetään kilpailukykyisenä. Maksuperusteinen alv helpottaa yrityksien kassanhallintaa.

Palvelualoite ja palvelusetelit on kirjattu hallitusohjelmaan. Näitä on koeponnistettu Jyväskylässä ja niistä saadut hyvät kokemukset niin resursseissa kun laadussa laajennetaan koko Suomeen.

Normipurku pääsee kunnolla vauhtiin. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksia helpotetaan, paikallista sopimista lisätään, kauppojen aukioloa helpotetaan ja lupamenettelyissä siirrytään enemmän ilmoituskäytäntöihin.

Kokonaisveroaste ei nouse ja kaikkien tuloluokkien työn verotusta kevennetään. Kotitalousvähennyksen tasoa parannetaan. Kulutusveroja kasvatetaan, joten itse kukin joutuu taas kerran arvioimaan omia tottumuksiaan.

Suuntaukset ovat oikeita.

Digitalisointi ja kokeilukulttuuri

Eräs keskiöön nostettu teema on digitalisointi ja sitä kautta saavutettavat säästöt. Tähän haluan paneutua vielä tarkemmin, mutta ideat ovat jo lyhyellä tutustumisella hyviä. Mm. tiedonkeruu tehdään vain kerran, yksilö määrittää itse mihin omia tietoja käytetään. Yksityistä sektoria hyödynnetään tässä uudistuksessa. Digiloikka tehdään oikeaan suuntaan.

Työryhmässä käytiin läpi toimintatapoja, jotka eivät suoraan näy rahallisena säästönä, mutta pidemmällä tähtäimellä tuo sujuvuutta arkeen. Normitalkoot saavat jatkoa, eli puretaan erityisesti ihmisten arkea hankaloittavaa säätelyä. Lisäksi siirrytään työryhmä-kulttuurista kokeilukulttuuriin, tavoitteena parempi johtaminen. Selvästi yritysmaailmasta imettyjä toimintatapoja on tulossa vihdoin ja viimein myös politiikkaan. Eräs esimerkki on kesäkuun ajan toimiva avokonttori. Siitä tosin itse kukin voi olla mitä mieltä tahansa, itse en työmaailmassa avokonttorista ole ollut hirveän innostunut, varsinkin kun pitäisi tehdä keskittymistä vaativaa konetyötä tai puheluita. Puolensa ja puolensa…

Energia ja ympäristö

Energiatuotantoon ja puhtaaseen luontoon kirjatut kohdat olivat positiivisia. Jopa vihreiden kansanedustajilta löytyy blogeja, jossa annetaan hallitusohjelmalle kunnioitusta. Kivihiilestä irtaantuminen 2030 mennessä ja tuontiöljyn käytön puoliintuminen on juuri niitä keinoja, joilla pääsemme vähitellen järkivihreään suuntaan. Uusiutuvaan energiaan panostetaan, ja ovi pidetään edelleen auki ydinvoimalle ja vesivoimalle. Jatketaan Sannin viitoittamaa tietä ja suojelupäätöksissä kuunnellaan maanomistajia. Jätevesiasetus lievenee, kunnallista monopolia jätteidenkäsittelyssä rajoitetaan.

Turvallisuus, ulkopolitiikka ja asuntopolitiikka

Puolustusministeriö ja poliisitoiminta oli oikeastaan ainoa kohta, jossa oli määrärahoissa lisäystä. Se osoittaa tämän päivän hengen – turvallisuudentunne ei ole samalla tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten. Kiitos itäisen naapurimme.

Sisäpolitiikassa varaudutaan uusiin turvallisuusuhkiin ja lyhennetään rikosasioiden käsittelyaikoja. Rikesakot kaksinkertaistetaan, jonka rinnastan aika pitkälle ”kulutusveroihin”. Oikea suuntaus taas kerran, koska tämä on kohta johon jokainen meistä voi itse vaikuttaa omalla käyttäytymisellämme.

Eurooppapolitiikka ei muutu olennaisesti, NATO-optio pidetään edelleen. Maakaupoissa tarkennetaan lainsäädäntöä erityisesti kriittisten maa-alueiden kohdalla. Ei mitään isoja muutoksia siis, vaikka ennakkoon tämä olikin iso mörkö neuvotteluissa perussuomalaisten kantojen vuoksi.

Asuntopolitiikan kohdalla oli monia ilahduttavia kohtia. Siinä otetaan huomioon mm. yksinelävien tarpeet, ikääntyminen ja luontainen muuttoliike kaupunkeihin. Ihmiset saavat edelleen asua siellä, missä itse haluavat.

Ely-keskuksien roolin muuttuminen enemmän konsultoivaksi ja valitusoikeuden rajoitus olivat hyviä uudistuksia. Muutenkin asuntopolitiikassa normienpurkutalkoot pääsivät oikeasti vauhtiin ja oikean suuntaisesti.

….ja sitten se Sote…

Rakenneuudistustyöryhmä on ollut se vaikein ja tuskaisin kokonaisuus. Malli ei ole Kokoomuksen kannalta paras mahdollinen.

Mallissa esiteltiin enintään 19 itsehallinto-aluetta, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista omalla alueellaan. Alueiden valtuustot valitaan vaaleilla. Verotusoikeutta ei kirjattu malliin, josta on pidettävä kiinni myös jatkossa.

Rahoitusmalleista ei vielä ole selvyyttä, mutta pyrkimyksenä on yksikanavainen rahoitusmalli, jossa jollain tavoin huomioidaan työterveyshuolto erikseen.

Sote-juoksutus menee pohjapaperissa näin:

1. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus

2. Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen

3. Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistaminen

On ihan rehellisesti myönnettävä, että sote-halli ei ole hyvä. Ja se näkyi myös puheenvuoroissa ja käytäväkeskusteluissa selkeästi varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisten valtuutettujen puheissa.

Olisin toisaalta ihmetellyt, jos viimeisen kauden ajan tahkottu malli olisi saatu valmiiksi hallitusneuvottelujen aikana. Jollain mallilla on nyt mentävä eteenpäin, yksityiskohtia vielä ”iteroidaan” ja en ole niin vakuuttunut että perustuslakivaliokuntakaan ihan pureskelematta näin isoja uudistuksia nielee.

Kunhan ei taas mene neljä vuotta ja uudistus jää lopulta tekemättä. Oppositio on jo ilmaissut tahtonsa laajaan parlamentaariseen työryhmään. Se testattiin viime vaalikaudella. Miksi se nyt toimisi?

Sote-mallia lukuunottamatta peruspalveluiden puolella oli hyviä uudistuksia. Julkinen palvelulupaus ja palvelusetelijärjestelmän laajentaminen, kotiin saatavien palveluiden painotus sekä omaishoidon vahvistaminen ovat eräitä positiivisia nostoja hallitusohjelmasta.

Sivistys

Kirpaisee ja lujaa kun nipistetään sivistyksestä. Mutta kuten monessa muussakin kohdassa mietin sitä, että mihin toiseen kohtaan olen leikkauksen valmis siirtämään – näitä kohtia ei ole. Arvottaminen on vaikeaa ja aina joku jää paitsioon.

Kun eilen ensimmäisiä laskuharjoituksia tehtiin, niin esimerkiksi opintotuen osalta yksittäisen henkilön leikkaus opintotuesta totteutetaan indeksin jäädyttämisellä. Ja vaikutus on suklaapatukan verran kuukaudessa (http://liljat.fi/2015/05/nain-paljon-opintotukea-leikataan/ ) Kun kaikilta on otettava jotain, niin otetaan vaan sen suklaapatukan verran pois.

Korkeakoulu-uudistus aiheutti jo aikamoisen kohahduksen itsehallintoon tottuneessa professorikunnassa. Täytyy myös huomata että hallitusohjelmassa oli kirjattu yliopistojen veroetu varainkeruussa, joten pelkkää keppiä ei sinnekään ole tulossa.

Toisen asteen kohdalla on iso leikkaus ja toteutetaan ammatillisen koulutuksen reformi. Panostetaan mm. työssäoppimiseen. Päällekkäisyyksiä poistetaan, mutta ammatillisen koulutuksen jatko-opintomahdollisuus turvataan.

Kulttuurin rahoitukseen ei kohdistu suoria leikkauksia. Tosin summinakin ne ovat niin pieniä, että leikkaukset eivät olisi edes vaikuttavia.

Summa summarum

Hallitusohjelman purku jatkuu omalta osaltani vielä. Yksityiskohtia en ole ehtinyt sisäistämään, mutta kun kurjuutta jaetaan, niin siihen nähden paperi on tasapuolinen. Kaikki pakotetaan talkoisiin.

Kun mieleen tulee ajatus ”miksi tästä kuristetaan”, haluan kuulla myös samalla lauseen ”ottakaa tästä sen sijaan”. Ei ole helppoa.

Kertarytinä on parempi kuin ainainen kitinä.

Kuva: Keski-Suomen puoluevaltuutetut Eeva-Kaisa Rouhiainen ja Jorma Staudinger.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

Olethan oikea ihminen? Pieni pähkinä purtavaksi ennen lähetystä: *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.