Ksml 20.6.2010
Oikeusministeriön asettama Nuorten ääni – työryhmä julkaisi kunnallisvaalien äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen koskevan arvionsa kesäkuun alussa.
Työryhmä arvioi ikärajan laskemista puoltavia ja vastustavia perusteluja. Työryhmä ei loppupäätelmissään asettunut kummankaan vaihtoehdon taakse, joten lopullinen päätös jää eduskunnalle. Prosessia hidastaa lainsäädäntömenettely. Äänestysikärajan laskeminen edellyttää perustuslain muuttamista. Aikaisintaan laki voisi astua voimaan vuoden 2015 valitun eduskunnan 2/3 määräenemmistön päätöksellä.
Äänestysikärajan laskemisen vastustajat ovat esittäneet, että kysymys vaalikelpoisuuden ja täysivaltaisuuden ikärajasta on ratkaisematta. Voiko 16-vuotias äänestää ja osallistua päätöksentekoon, jos hän lain mukaan ei ole aikuinen? On vedottu myös siihen, ettei 16-vuotiaiden tietoisuus poliittisesta järjestelmästä tai puolueiden periaatteista ole riittävää. Perustus – ja vaalilainmuutokset tarvitsisivat tuekseen koulun yhteiskuntaopin ja demokratiakasvatuksen lisäämistä.
Kesäkuun alussa 2010 julkaistun Opetushallituksen Perusopetus 2020-työryhmän selvityksen mukaan useat opettajat ja rehtorit ovat sitä mieltä, että yhteiskuntaopin opetusta tulee lisätä peruskouluissa. Opetuksen painopistettä tulisi varhentaa, että jo alakouluissa oppilaat saisivat demokratia – ja osallisuuskasvatusta nykyistä tehostetummin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tällä vaalikaudella ajanut lakialoitetta, joka muuttaisi oppilaskuntatoiminnan velvoittavaksi suosituksen sijaan. Oppilaskuntia, joissa demokratiakasvatus kanavoituu käytännön toiminnaksi, on Suomen yläkouluista n. 80 prosenttia. Alakouluista vain joka toisessa harjoitetaan oppilaskuntatoimintaa. Luku on huolestuttavan alhainen.
Kannatamme kunnallisvaalien äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen. Varhainen äänestysoikeus lisää kansalaisaktiivisuutta, äänestämisen uutuudenviehätys kannustaa vaikuttamaan, ensimmäinen äänestyskokemus omassa kunnassa luo turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa luottamusta poliittisiin instituutioihin. Koska 16-vuotiaat asuvat vielä valtaosin kotona ja seuraavat vanhempiensa äänestysesimerkkiä, kansalaisaktiivinen toimintakulttuuri siirtyy varmimmin myös nuoremmille sukupolville.
Äänestysikärajan laskeminen tulee toteuttaa kokonaisuutena, jossa huomioidaan lainsäädännön rinnalla perusopetuksen demokratiakasvatuksen mahdollisuudet. Perusopetuksen demokratiakasvatuksen tehtävä on tukea vaalijärjestelmää ja kasvattaa kansalaisia kansalaisaktiivisuuteen. Siksi demokratiakasvatuksen tuntimäärää tulee lisätä ja eduskunnan kiirehtiä peruskoulun oppilaskuntatoiminnan turvaaman lakialoitteen hyväksymistä, sillä perustus – ja vaalilain muuttaminen eivät voi tapahtua perusopetuslain muuttamisesta irrallisena prosessina.
MARJO TOSSAVAINEN
EEVA-KAISA ROUHIAINEN
Jyväskylä