Ksml 28.12.2010
Jyväskylän kaupungin on nopeasti ryhdyttävä henkilöstönsä työhyvinvointia lisääviin toimiin ja puututtava huolestuttavan korkeisiin sairauspoissaolojen määrään.
Suomalainen julkisen sektorin työntekijä sairastaa keskimäärin 12-13 päivää vuodessa. Jyväskylän kaupungin vakituisten työntekijöiden keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä on 17,9/päivää vuodessa. Vaikein tilanne on tällä hetkellä vammais- ja vanhuspalveluissa, joissa sairauspoissaolojen määrä kotihoidossa on huikeat 29,1 päivää vuodessa.
Kaupungin työntekijöiden lisääntyneet sairauspoissaolot, työuupumus ja pahoinvointi tulee nostaa vahvasti julkiseen keskusteluun. Heikentynyt työssä jaksaminen näkyy mm. mielenterveysongelmien vuoksi myönnettyinä sairauspoissaoloina. Vuoden 2009 tilastojen mukaan 21 prosenttia kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloista myönnettiin mielenterveyssyiden perusteella. Vain tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus oli enää suurempi. Tilastot kertovat karua kertomustaan, tämän vuoksi henkilökunnan sairastelu ja työuupumus tulee vihdoin ottaa vakavasti.
Erittäin huolestuttavana näemme sen, että työhyvinvointikyselyä ei ole tehty henkilöstölle vuosina 2008-2009. Syksyllä 2010 pidetty työhyvinvointikysely ei vastaa tarkoitustaan, koska kyselyn ohjeistuksessa viitattiin “henkilöstökyselyn tuloksien olevan vuonna 2010 yhtenä mittarina tuloksellisuuserän jakamisessa”. Tulokset eivät saa korreloida jaettavien resurssien kanssa, eikä ohjeistuksessa voida asettaa ennakkoehtoja tuloksellisuuden toteutumiselle.
Työhyvinvointikysely tulee tehdä työntekijöille vuosittain, jolloin varmistetaan jatkuvuus ja epäkohtiin on mahdollista puuttua mahdollisimman pian. Työyksikön hyvinvointikyselyn tulokset tulee ottaa esimiehen ja työntekijöiden välisen kehityskeskustelun yhdeksi tärkeimmistä työvälineistä. Esimiesten tulee pitää huolta siitä, että vastaukset myös johtavat jatkossa toimenpiteisiin johtamissaan yksiköissä.
Kun työntekijöiden työhyvinvointia ei seurata säännöllisesti, työsuojelu, toiminnan suunnittelu ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä jäävät vaillinaiseksi. Näin ei saa olla jatkossa. Tavoitteeksi tulee asettaa säännöllinen työhyvinvoinnin seuranta, rohkeat ja rakentavat toimintamallit, joilla sairauspoissaolojen määrä pudotetaan vähintään valtakunnalliselle tasolle, 12-13 päivään vuodessa.
EEVA-KAISA ROUHIAINEN
MARJO TOSSAVAINEN
LASSE HUNTUS
KATJA ISOMÖTTÖNEN
Jyväskylän kokoomus ry