Uusi Aalto 12/2016
Jyväskylässä keksittiin, miten nuoret saadaan liikkumaan myös silloin, jos kilpaurheilu ei maistu tai harrastuskustannukset uhkaavat karata käsistä.
Eeva-Kaisa Rouhiainen
Liikunnan ilo ja riemu saa näkyä ja kuulua! Lapsille kiipeily, juoksu, hyppiminen ja muu liikkuminen on luontaista. Liikunnan harrastaminen vähentää nuorten syrjäytymisen riskiä ja se antaa eväät liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan aikuisiässä.
Huolestuttava ilmiö on, että lasten liikunta vähenee selkeästi jo yläkouluun mentäessä. Mitä tapahtuu, kun ikä karttuu ja luonnollinen leikkiminen jää taakse?
Jyväskylän kaupungin tänä vuonna teettämässä kuntalaiskyselyssä selvisi, että jyväskyläläisistä 7-12-vuotiaista koululaisista noin puolet harrastaa liikuntaa ohjatusti. Jopa 70 prosenttia lapsista liikkui myös omaehtoisesti vapaa-ajalla.
Sen sijaan teini-ikään ehtineistä eli 13–15 –vuotiaista enää 25 prosenttia eli joka neljäs harrastaa liikuntaa ohjatusti. Yi puolet tästä ikäluokasta ei tutkimuksen mukaan harrasta liikuntaa ollenkaan.
Drop-out ja throw-out
Pitkään on puhuttu niin sanotusta drop-out ilmiöstä. Moni nuori lopettaa ohjatun liikunnan harrastamisen yläkoulussa, koska usein harrastamisen intensiteetti kasvaa eli harjoituksia on enemmän ja useammin. Samalla myös kustannukset kasvavat, kun kuvioihin tulee mukaan pelimatkoja, ammattivalmentajia ja uusia hallimaksuja.
Viime vuosina harrastamisen hintojen nousun myötä onkin siirrytty käyttämään jo termiä throw-out. Perheillä ei ole varaa harrastaa tuttua lajia, koska kustannukset ovat kasvaneet liian korkeiksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisi ”Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa” –muistion kesäkuussa. Osana muistiota ministeriö tutki liikuntaharrastusten kuluja. Esimerkiksi 15-vuotiaan jääkiekkoilija maksaa harrastuksestaan vuosittain keksimäärin 3000 euroa. Hintahaitari on kuitenkin suuri, Kalleimmillaan lätkänpeluu maksaa 15000 euroa ja halvimmillaan 100 euroa vuodessa. Hintaan vaikuttavat niin hallivuorot kuin pelimatkat.
Yleisurheilua harrastava teini maksaa treenaamisestaan keskimäärin 1700 euroa vuodessa hintahaitarin ollessa 25 eurosta peräti 16500 euroon. Suosittu salibandy verottaa vanhempien kukkaroa vuosittain keskimäärin 1300 euroa. Hiihdossa 15-vuotiaan kustannukset ovat keskimäärin 1800 euroa matkoineen ja kilpailuineen.
Muistiossa kunnille suositellaan muun muassa perusliikuntapaikkojen maksuttomuutta tai vain pientä nimellistä maksua erityisesti lasten ja nuorten liikunnassa, jotta harrastusten hintoja voitaisiin painaa alemmas. Liikuntakaupungissa Jyväskylässä aiheeseen on paneuduttu jo pidemmän aikaa.
Korttelitoiminta avuksi
Jalkapalloseura JJK:n junioreiden juniori- ja korttelipäällikkö Caius Forsberg on pohtinut paljon ajankohtaista teemaa.
– Huomasimme, että meillä oli seurassa liian iso ero yhden kerran viikossa harjoittelevan Kortteliliigan ja 3-5 kertaa viikossa pelaavien ikäkausijoukkueiden välillä. Eroa oli sekä toiminnan kilpailullisuuden kuin hinnan suhteen. Kortteliliiga päättyy 12 -vuotiaana ja silloin moni pitkään mukana ollut lopettaa harrastuksen. Siksi olemme muutama vuosi sitten perustaneet keksi kertaa viikossa toimivat harrastejoukkueet, joissa kustannukset ovat selkeästi matalammat muun muassa harjoituspaikkojen valinnan ansiosta. Tulijoita on enemmän kuin meillä on mahdollisuutta ottaa tällä hetkellä vastaan, Forsberg kertoo.
Forsbergin mukaan seurojen olisi tarjottava erilaisia harrastusmahdollisuuksia, jolloin putoamisvaarassa olevat nuoret pysyisivät harrastuksien parissa. Samalla olisi liikunnan kustannuksia yritettävä pitää järkevinä. Yksikköhintaa on mahdollista pudottaa esimerkiksi harjoituksien määrän ja liikuntapaikkojen valinnan avulla. Samoin kisamatkoja on mietittävä tarkemmin ja yön yli kestäviä pelimatkoja kannattaa välttää.
– Keskiössä tulee olla lasten ja nuorten kokonaisvaltainen liikunta-aktiivisuus. Ohjattu toiminta on tärkeää muun muassa roolimallien ja yhteisöllisyyden takia. On hyvä muistaa, että kaikilla ei ole tavoitteena huippu-urheilu. Siksi toiminnan tasoja on oltava useita, Forsberg sanoo.
Forsberg huomauttaa, että vanhempien kannustus on olennaista liikuntakipinän ylläpitämiseksi.
– Ruokailu- ja liikkumisen mallit tulevat kotoa. Tätä tosiasiaa ei voi kieltää eikä asiaa ulkoistaa. Kenenkään ei tarvitse olla yksin. Perheille on tarjolla apua hyvien mallien osalta, Forsberg muistuttaa.
Kortteliliigan puuhamies
– Hyvä Matti, hieno maali!
Juniori- ja korttelipäällikkö Caius Forsberg hehkuttaa suoritusta jalkapallokentän reunalla ja muistaa kentällä juoksevien pienten pelaajien nimet. Forsberg on usealle jyväskyläläiselle jalkapalloa harrastavalle lapselle ja vanhemmille tuttu näky.
Forsberg on pyörittänyt JJK junioreiden 550 lapsen Kortteliliigaa kolme vuotta. Lisäksi Forsberg vastaa 9-15-vuotiaiden harrastejoukkueiden sekä kilpailullisten haastajajoukkueiden toiminnasta. Näissä joukkueissa on yhteensä noin 200 pelaajaa.
– Meidän tavoitteena on tarjota useampia vaihtoehtoja muun muassa hinnan, pelien määrän, pelaajien fysiikan sekä henkisen ja taidollisen tason näkökulmasta. Tilanteiden muuttuessa pelaajat voivat siirtyä joustavasti joukkueiden tai eri seurojen välillä. Meille tärkeintä on pitää pelaajat mukana harrastuksessa, Forsberg korostaa.
Vanhemmat eivät halua vain edullista toimintaa, vaikka hinta on tiukkoina aikoina tärkeä tekijä. Toiminnan laadun suhteen on vaatimustaso noussut vuosi vuodelta.
– Yhä useampi perhe näkee itsensä vahvasti palvelua ostavana asiakkaana ja he osaavat vaatia rahoilleen vastinetta. Erityisesti meiltä vaaditaan laatua ohjaamiseen, toiminnan organisointiin sekä tiedottamiseen, Forsberg kertoo.
– Toissavuonna tein ratkaisun, että vastuuvalmentajina toimivat pääsääntöisesti vain korvausta saavat ohjaajat. Heistä suurin osa opiskelee liikunnanopettajiksi, joten pedagogiikan perusosaamista löytyy. Lisäksi korvausta saavilta voi vaatia enemmän kuin perinteisesti toiminnan pyörittäjinä toimineilta vanhemmilta. Toki ilman isiä ja äitejä sekä heidän korvaamatonta apuaan toiminta ei pyörisi lainkaan tai se olisi kalliimpaa, Forsberg korostaa.
Jyväskylän Kortteliliiga palkittiin Suomen Palloliiton vuoden 2016 Grassroots –seurana. JJK juniorit järjestää Kortteliliigan yhdessä Jyväskylän Pallokerhon ja FC Vaajakosken kanssa. Perusteissa mainittiinkin edistyksellinen seurayhteistyö. Suomessa on yli 900 jalkapalloseuraa, joten palkintoa voidaan pitää merkittävänä.
Eeva-Kaisa Rouhiainen