Kirjoitus Suur-Jyväskylän lehdessä 10.3.2010.
Markku Lamberg otti esille erittäin tärkeän ja ajankohtaisen teeman kysymällä, kuinka hankitaan uusia yrittäjiä Jyväskylään (sjl 3.3.10). Kysyisin kuitenkin ennemmin, miten nykyiset yrittäjät saadaan pidettyä paikkakunnalla?
Yrittäjäperheisiin synnytään, yrittäjyyteen kasvetaan ja yrittäjyyttä voi opiskella. Mutta jos toimintaa ei paikkakunnalla kannusteta, yrittäjä myös muuttaa, lopettaa ja vie mukanaan kaupungille tärkeää verotuloa. Vain suurilla toimijoilla on varaa rakentaa parhaimmille paikoille ja tähän myös kaupunki kannustaa omalla tonttipolitiikallaan.
Kuntien yhteishankintayksiköiden toiminta asettaa haasteita pk-yrityksille. Yksittäisten hankintojen keskikoon kasvaessa yhteistoimintayksiköiden myötä on vaarana, että pk-yritysten valmiudet ja kyky tarjota eivät riitä. Tarjouksen voittavat suuret yksiköt, jotka usein ovat ainakin osittain ulkomaalaisomistuksissa. Meille niin tärkeät verovarat siis valuvat väistämättä käsistä. Hankintojen tehostaminen julkisella sektorilla on kannatettavaa, mutta se ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että aito kilpailu markkinoilla häviäisi.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) tiedotti viime viikolla alueellisista talousnäkymistä Keski-Suomessa. Sen mukaan palvelualoille ennustetaan vaikeaa kevättä. Se näkyy jo nyt yritysten kassavaikeuksina ja liikevaihdon laskuna. Nyt jos koskaan olisi aika toimia. Jyväskylän 14,2% työttömyysprosenttia olisi mahdollista pienentää kannustamalla yrittäjyyteen, tarjoamalla tiloja sekä helpottamalla yrittäjän arkea erilaisilla tukitoimilla.
Eeva-Kaisa Rouhiainen
Vaajakoski