KSML 20.3.2010
Jyväskylän työttömyysprosentti on 14,2. Lukema on järkyttävä. Työttömyys maksaa meille kaikille saamatta jäävinä verotuloina ja kasvavina kuluina.
Vastoin joidenkin luuloa julkinen sektori ei voi ratkaista työttömyysongelmaa. Tarvitaan tuottavia, yksityisen sektorin luomia työpaikkoja, jotka tuovat lisää verotuloja kaupungille. Kaupungin valtavat investointitarpeet aiheuttavat velkaantumista, mikä lisää korkokuluja.
Kaupunkimme on taloudellisesti negatiivisessa kierteessä. Jyväskylän saavuttama positiivinen imago on uhattuna, jos taustalla on epävarma talous. Taloudellisten realiteettien ja julkisuuskuvan lähentämiseksi meidän on uskallettava toimia keinoin, jotka luovat kasvuyrityksille mahdollisuuden menestyä.
Itku ei auta markkinoita, on löydettävä ratkaisuja työpaikkojen saamiseksi ja tulojen lisäämiseksi. Kaupungin kulujen vähentäminen ei ole poliittisesti mahdollista, se on realiteetti. Aina löytyy enemmistö valtuutetuista estämään ns. hyvän asian karsimisen budjetista. Lopputuloksena kulut jatkavat nousuaan.
Mikä on sitten paras keino työpaikkojen lisäämiseksi? Emme näe muita vaihtoehtoja kuin kasvuyritysten määrän selkeän lisääntymisen Jyväskylässä. Julkisen sektorin rooli on olla apuna luotaessa mahdollisuuksia yrittää.
Seuraavat asiat ovat itsestäänselvyyksiä yritystoiminnan kehittämisessä: nopea kaavoitus logistisesti oikeisiin paikkoihin, kohtuuhintaiset tontit ja vuokrattavat toimitilat, monipuoliset räätälöidyt koulutusmahdollisuudet ja julkiset avustukset niin henkilöstön kehittämiseen kuin investointeihinkin.
Mutta nämä asiat osaavat monet paikkakunnat Suomessa ja maailmalla. Kilpailu on globaalia. Jotenkin pitäisi erottua, miten?
Jyväskylän tulisi satsata huomattava osuus yritystoiminnan kehittämisresursseistaan sellaiseen yritystoimintaan, joka johtaa kasvuyritysten syntyyn ja kehittämiseen. Eli henkisiä ja taloudellisia resursseja panostetaan keskitetysti potentiaalisiin yrityksiin, joiden omistajat ja johto sitoutuvat kehittämään yritystään painottaen kasvua. Kasvu vaatii panostusta ihmisiin ja taloudellisiin resursseihin sekä samalla myös kohoavaa riskinottoa.
Kasvuyrityksiin satsaaminen tarkoittaa myös sitä, että mittareiksi onnistumisessa eivät enää kelpaa julkisuushakuisuus tai muu näennäinen näkyminen tai vastaava puuhastelu. Kasvuyrityksen onnistuminen mitataan liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja henkilöstön määrän lisäyksen numeraalisilla mittareilla. Kysytään myös kansainvälistymisen onnistumista.
Kaikkineen kyse on siirtymisestä maakuntasarjatasolta Euroopan tai jopa Maailman liigaan. Riskit ovat isot, mutta onnistuminen palkitaan. Olisi myös paikallaan, että maakunnallisen Vuoden yrittäjä -tilaisuuden tärkein palkinto olisi Vuoden kasvuyritys -palkinto.
EEVA-KAISA ROUHIAINEN, pj.
MARJO TOSSAVAINEN, siht.
Jyväskylän Kokoomus ry