Risteilylaiva m/s Jyväskylän yliopisto

Uusi Aalto, 28.11.09

Yliopistolaitos on kuin suuri risteilylaiva, joka kulkee ulapalla jättäen matkustajiaan turvaan kotisatamiin. Joskus laivaan on vaikea päästä, joskus ovet aukeavat ensimmäisellä kerralla. Suomalaiseen laivaan kuitenkin kannattaa nousta; matkustaminen on maksutonta.

Laivan sisällä kulkeminen on akateemisen vapaata, rajoituksena on usein vain tarpeellisen opastuksen puuttuminen. Infopisteellä on ruuhkaa. Päällekkäiset ohjelmat eri kansilla aiheuttavat sen, että matkanteko viivästyy. Myös matkantekoon vaadittavat kurssikirjat voivat olla pitkän jonotuslistan takana. Kun matkanteko viivästyy, ei ole mahdollista päästä laivasta ulos siinä satamassa, missä olisi halunnut.

Joillakin risteily voi venähtää, kun laivan huvitukset vievät mukanaan. Vapaamatkustajia ei enää hyväksytä ja jos ei ole tarpeeksi suorituksia, on turvattava risteilymatkan eteneminen työnteolla. Hyttisiivoajien paikkoja on aina auki.

Joskus joku putoaa laivasta. Usein henkilökunta ei puutu näihin tapauksiin ja se on harmi; laivaan voisi kiivetä uudelleen, jos saisi hieman apua.

Puhuri vai tuulenvire?

Aikaisemmin valtio on puhaltanut purjeisiin liikevoimaa. Sää on muuttunut ja laivan tulee nyt kulkea osittain myös muilla keinon. On kerättävä muuta pääomaa, että saa hankittua tarvittavat polttoaineet laivan moottoriin. Edelleen valtio puhaltaa tuulta, jotta perusopiskelijat voivat lipua satamiin, mutta jatko-opiskelijoille ei ole tarjolla osittain kuin kansipaikkoja. Jos hyttipaikka kiinnostaa, tulee olla jo omatoimisempi ja hakea rahoitusta muualta.

Uutta työntövoimaa tulee löytää, että pärjää suurien vesien kilpailussa mukana. On kuitenkin löydettävä oikeat keinot, ettei tuuli vie laivaa, vaan laiva määrittää suunnan. Huonot tuulet saavat laivan ajelehtimaan tuulen mukana kohti salakarikoita.

Täyttä höyryä tyyrpuuriin

Jotkut laivat tunnetaan keulakuvastaan, mutta keulakuva ei ohjaa laivaa. Yliopistolaivaa ohjaa kippari, joka vuoden vaihteesta lähtien on saanut valita itselleen omat apukipparinsa. Suuremmat reittivalinnat linjaa ja päätesatamat valitsee hallitus. Kippareiden tulee seurata purjehdussuuntaa, minkä hallitus on linjannut. Suuren laivan suuntaa ei helposti muuteta, joten tehdyt linjaukset ovat tärkeitä pitkälle eteenpäin ja niiden on osattava ennakoida myös tulevia sääoloja.

Massiivinen 19 hengen henkilöstö risteilylaiva m/s Jyväskylän Yliopiston pienessä ohjaamossa on astunut toistensa varpaille. Vuoden 2010 alusta laivan ohjaus muuttuu ja kipparin apuna on 7 hengen asiantuntijahenkilöstö. Joskus navigointi vaatii nopeita päätöksiä ja ulkopuolista näkökulmaa ja se on tehokkaampaa toteuttaa pienemmällä henkilöstöllä. Navigointi vaatii myös yhteispeliä; tulee olla tarpeeksi asiantuntijuutta, että karikot löytää merikorteista. Majakat, tutkat ja navigointivälineet auttavat suunnistamaan ulapalla, mutta tulee olla myös asiantunteva konehenkilöstö, joka osaa tekniikkaa käyttää.

Merirosvoja, ohoi!

Varsinkin kansainvälisillä vesillä kilpailu on kovaa ja merirosvolaivat vaanivat osaavaa henkilökuntaa omaan laivaansa. Jos henkilökunta vaihtuu usein, laiva ajautuu helposti ristiaallokkoon. Kilpailuun on osattava vastata ja välillä on itsekin oltava se merirosvolaiva ja anastaa omaisuus takaisin.

Jäävuoria ja muita uhkia vesiltä löytyy ja isoon laivaan lommoja tulee helposti. Isot laivat pysyvät pinnalla helpommin, kun taas pienet tai yksinäiset laivat voivat ajautua karikolle ja henkilöstö joutuu pumppaamaan itsensä äärirajoille.

Joskus on tarpeen muodostaa laivastoja, että ulapalla selviäisi. Monen laivan yhteinen taival kohti satamia on helpompaa, kun tuuli puhaltaa samalla kertaa moneen purjeeseen. Kilpailu samasta tuulenpuuskasta on turhaa ja joskus on myös tarpeen soutaa samoilla airoilla eteenpäin.

Matkustajat haluavat lisää vaihtoehtoja ja siirtymisen eri laivojen välillä tulee olla helppoa. On helpompi siirtyä laivasta toiseen, jos ne lähellä toisiaan. Laivoille tämä tuo kuitenkin haasteen: miten pitää omat matkustajat omalla kannellaan. Matkustajat eivät enää hae laivoihin, vaan laivat hakevat matkustajia. Profiloituminen on siis yhä tärkeämpää ja jokaisella laivalla tulee olla oma vahvuutensa, jotta ne pysyvät pinnalla.

Eeva-Kaisa Rouhiainen

Leave a Reply

Your email address will not be published.

Olethan oikea ihminen? Pieni pähkinä purtavaksi ennen lähetystä: *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.