Keski-Suomen Maanpuolustaja 4/2019
NATOn päämaja Brysselissä Belgiassa on suosittu vierailukohde erityisesti suomalaisten keskuudessa. Suomalaisia vierailuryhmiä käy tutustumassa toimintaan viikottain ja Suomen edustusto Natossa ottaa vieraita vastaan mielellään.
Satunnainen ohikulkija ei sisään pääse, vaan passinumerot pitää ilmoittaa ennakkoon turvatarkastukseen. Valokuvaaminen on ehdottomasti kielletty alueella. Aiemmilla kerroilla puhelimet kerättiin portilla säilytykseen. Tällä kertaa puhelimen sai ottaa mukaan ja valokuvaus oli sallittu yhdessä paikassa sisätiloissa.
Uusiin rakennuksiin pari vuotta sitten muuttanut päämaja hohtaa uutuuttaan. Tien toisella puolella näkyvät laatikkomaiset vanhat rakennukset näyttävät jopa nuhjuisilta uusien vierellä. Tilan tuntua on paljon – ulkona liehuvat lippurivistöt ja sisäänkäynnin kohdalle istutetut puut pudottavat värikkäitä lehtiä. Marraskuun puolessa välissä syksy on kauneimmillaan.
Vierailijaryhmiin on varauduttu, päämajasta löytyy niin matkamuistomyymälä ja mahdollisuus lähettää kortteja. Pääaulasta löytyy Starbucks-kahvila.
Suomen edustusto
Naton kumppanimaat eivät vielä ole siirtyneet uusiin rakennuksiin. Suomen toimisto sijaitsee vanhoissa tiloissa parin kilometrin päässä. Tilat ovat siis ”ulkokehällä”, kuten Suomikin Natossa kumppanimaana.
Suomi on ollut Naton kumppani vuodesta 1994. Kumppanuus ei sido Suomea yhteiseen puolustukseen, mutta ei myöskään tuo sotilaallisia turvatakuita. Kumppanuusyhteistyön mahdollistaa Naton koulutus- ja harjoitustoimintaan osallistumisen sekä tiedonvaihdon. Tärkeää on yhteisen tilannetietoisuuden kehittäminen.
Suomen edustusto Natossa hoitaa Suomen suhteita Natoon. Edustusto toimii linkkinä kansallisten viranomaisten ja Naton välillä. Suomen edustustossa työskentelee kaikkiaan parikymmentä henkilöä, joista osa on eri vastuualueiden virkamiehiä tai erityisasiantuntijoita. Sotilasedustajia on kuusi.
Suomen sijainti Nato-kartalla
Natossa kuulimme alustuksia, joissa saimme yleiskäsityksen Suomen asemoinnista Natossa.
Moni mieltää Naton sotilasliitoksi, mutta se on erityisesti poliittinen liitto. Jäsenmaiden väliset välittömät poliittiset keskustelut mahdollistavat sen, että väärinkäsitykset jäsenmaiden välillä on mahdollista selvittää nopeasti.
Krimin miehitys vuonna 2014 on vaikuttanut Naton sisällä myös kumppanuusmaiden asemaan. Aikaisemmin kumppanimaat, kuten Suomi ja Ruotsi, on kutsuttu suopeasti mukaan jäsenmaiden välisiin kokouksiin. Krimin tilanne vaikutti keskusteluun ja jäsenmaat ovat tiivistäneet yhteistyötä. Kumppanimaiden kohdalla osallistumista mietitään tilannekohtaisesti. Kaikki tieto ei ole Suomen saatavilla.
Krimin miehitys osoitti myös Naton kankeuden päätöksenteossa. Päätöksenteko perustuu jäsenvaltioiden tasavertaiseen asemaan. Krimillä aktiivinen sotilastoiminta päättyi alle kuukaudessa ja siinä ajassa Naton jäsenmaiden päätöksenteot olivat vasta alkuvaiheessa.
”Sodassa lait vaikenevat”
Sotateknologian kehitys muuttaa sodankäynnin muotoja. Natossa käydyissä keskusteluissa toistuivat sanat älyteknologia, häiveteknologia ja kyberturvallisuus. Samalla, kun teknologia kehittyy, keskustelu eettisyydestä kasvaa. Uuden teknologian osalta lakeja vasta tehdään ja maiden välisten keskustelujen rooli kasvaa. Vain siten tiedon siirto on välitöntä ja yhteiset pelisäännöt uusien teknologien osalta on mahdollista laatia.
Mutta pelisäännötkään eivät auta kriisitilanteessa. Sodan aikana lait vaikenevat. Paras tie on se, että kriisitilanteeseen asti ei ajauduta.
Teksti ja kuva: Eeva-Kaisa Rouhiainen