Liisa

 Eve on puhjennut kukkaan uudessa työssään. Nauttii siitä täysin  siemauksin. Minulle tuli huoli, että hän muuttanut taloyhtiöstä pois kun autoa ei koskaan näen parkkipaikalla. Rouhee nainen.
–  Liisa, naapuri “alatalosta”


Muistan tämän Liisan kertoman kohtaamisen hyvin: “Tapasin Even eka kertaa n 12 vuotta sitten kun muutimme Varikkotielle. Muuttolaatikoita kantaessa ja tavaroita järjestellessä soi ovikello ja portailla seisoi iloin nainen joka esitteli itsensä Eveksi. Toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi Varikolle.Tuntui tosi mukavalta ja siitä alkoi kaveruus, ystävyys, naapuruus.”  Liisa on Ystävä isolla Y:llä. Ihana ja auttavainen naapuri. On monta tilannetta, josta en olisi selvinnyt ilman soittoa Liisalle. Maailmakin on parantunut moneen otteeseen illanistujaisissa ja rantasaunan lämmössä.